Mieletön ikävä - Siipirikon tarinoita

Kojelauta | Seuraa blogia | Lisää blogeja | Luo blogi! |

Sivun alkuun | Seuraa blogia | Kirjaudu ulos blogista | Ilmoita blogista

Siipirikon tarinoita

Mieletön ikävä

14.02.2009 - 15:46

halusin

elämästä

lempeän

muille,

itselleni

kärsivällisesti

uskoin

uskomattomaan

olin

naurettava

hullu

elää

luottaen

muiden

ihmisyyteen

halusin

enemmän

lohtua

mielettömään

ikävääni

kunnes

unohdin

uskoni

onko

naivia

helliä

elämän

liekkiä

maallisilla

iloilla

5 kommenttia Kommentoi

nimetön kirjoitti 14.02.2009 - 16:07

Surullisen koskettava.

Uuna Leijonainen kirjoitti 15.02.2009 - 11:29

Kaikki me haluamme kaikille hyvää, mutta toiveemme kiertää ja kaartaa ja haihtuu, pakenee. Silloin mikä tahansa läheisyys auttaa unohtamaan hetkeksi.

Hieno runo, kaksi edellistäkin runoa tuossa alapuolella hyvin puhuttelevia ja ajatuksia herättäviä. Vähillä sanoilla paljon.

Oh-show-tah Hoi-ne-ne kirjoitti 15.02.2009 - 12:22

On niitä. Uskottaviakin.

Oh-show-tah Hoi-ne-ne kirjoitti 15.02.2009 - 12:23

On niitä. Uskottaviakin.

Siipirikko kirjoitti 15.02.2009 - 15:47

Kiitos anonyymi, kiitos, että kerroit! Uuna Leijonainen, kiitos kommentistasi, olen lukenut blogiasi n. puolen vuoden ajan, ihaillut, ja olen hyvin otettu, että kommentoit. Tyylini on niukkaa, hyvä kuulla, että ajatus löytyy. Oh-show-tah Hoi-ne-ne; siis on?! Kiitos ihka ensimmäisistä kommenteista ihka ensimmäiseen runotorstaihin ikinä;)

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Tarinoita elämästä...

siipirikkoinen@gmail.com

Ulkoasun on luonut